Toimitilan palotarkastus aiheuttaa monille kiinteistönomistajille ja yrittäjille turhaa päänvaivaa. Todellisuudessa pelastusviranomaisen tarkastuksessa havaitut puutteet ovat usein samoja, helposti ennakoitavia ja korjattavia asioita. Ne eivät tyypillisesti vaadi suuria investointeja, vaan säännöllistä huomiota ja järjestelmällisyyttä.
Kokemuksemme mukaan Oulun seudun yrityksissä ja taloyhtiöissä toistuu viisi perustavaa laatua olevaa puutetta. Käymällä nämä läpi ja varmistamalla niiden olevan kunnossa omassa kiinteistössä, olet jo tehnyt merkittävän osan paloturvallisuustyöstä ja voit odottaa tarkastusta rauhallisin mielin.
Yleisin yksittäinen huomautuksen aihe on käsisammutin. Joko sen lakisääteinen tarkastus on vanhentunut, se on väärän tyyppinen tilaan nähden tai se on piilotettu paikkaan, josta sitä ei hädän hetkellä löydä.
Laki edellyttää, että käsisammutin tarkastetaan vähintään kahden vuoden välein. Jos sammutin on alttiina kosteudelle, tärinälle, suurille lämpötilanvaihteluille tai pakkaselle, tarkastusväli on yksi vuosi. Vanhentunut tarkastusmerkintä tarkoittaa käytännössä, että sammuttimen toimintakunnosta ei ole takeita. Painemittari voi näyttää vihreää, mutta jauhe voi olla paakkuuntunut tai ponneaine karannut, jolloin sammutin on tehoton.
Sijoittelu on toinen kriittinen tekijä. Sammuttimen paikka ei ole siivouskomeron perällä tai naulakon takana. Sen tulee olla näkyvällä paikalla, helposti saatavilla ja selkeästi opastein merkitty. Palotarkastaja kiinnittää huomiota siihen, onko sammutin sijoitettu kulkureitin varrelle ja riittävän lähelle potentiaalisia syttymisriskejä, kuten keittiölaitteita tai sähköpääkeskusta.
Tämä on paloturvallisuuden perusasia, joka unohtuu arjen kiireessä. Poistumisteiksi määritellyt käytävät ja ovet on pidettävä esteettöminä aina. Ei hetkellisesti, ei suurimman osan ajasta, vaan jatkuvasti.
Tyypillinen virhe on tavaralaatikoiden, toimistokalusteiden tai muiden tarvikkeiden väliaikainen säilyttäminen kulkureitillä. Savun täyttämässä, hämärässä tilassa pienikin este voi aiheuttaa paniikin ja hidastaa evakuointia kohtalokkaasti. Tarkastaja kävelee reitit läpi ja varmistaa, että ne ovat vähintään vaaditun levyisiä ja täysin tyhjiä.
Poistumisteiden opasteet ovat yhtä tärkeitä. Vihreiden opastevalaisimien tulee toimia myös sähkökatkon aikana, eli niiden akkujen on oltava kunnossa. Jos opaste on pimeänä, se on välitön puute. Lisäksi opasteiden tulee muodostaa yhtenäinen ja looginen ketju lähimmälle uloskäynnille asti. Jos reitillä on risteys, jossa opaste puuttuu, ihmiset voivat kääntyä väärään suuntaan.
Erityisesti kerrostalojen porraskäytävissä ja suuremmissa teollisuus- tai liiketiloissa savunpoistoluukut ovat elintärkeä osa turvallisuutta. Niiden tehtävä on ohjata hengenvaaralliset palokaasut ja savu ulos rakennuksesta, pitäen poistumistiet selkeämpinä ja turvallisempina. Valitettavan usein niiden huolto kuitenkin unohdetaan.
Savunpoistoluukun mekanismi – oli se sitten sähköinen, pneumaattinen tai mekaaninen – vaatii säännöllistä testausta ja huoltoa toimiakseen luotettavasti. Erityisesti Oulun seudun sääolosuhteet asettavat haasteita. Katolla oleva luukku altistuu lumelle, jäälle ja kosteudelle, mikä voi jumittaa mekanismit. Ilman säännöllistä testausta ei ole mitään varmuutta, aukeaako luukku tositilanteessa.
Pelastusviranomainen tarkistaa huoltopöytäkirjat ja voi pyytää järjestelmän toiminnan testausta tarkastuksen yhteydessä. Jos huoltohistoria puuttuu tai järjestelmä ei toimi, seurauksena on korjauskehotus. Toimimaton savunpoisto ei ainoastaan vaaranna ihmishenkiä, vaan myös vaikeuttaa merkittävästi palokunnan sammutustyötä.
Puutteet palovaroittimissa ja -ilmoittimissa ovat vakavia, sillä ne ovat ensimmäinen ja tärkein hälytysketjun osa. Ongelmat vaihtelevat yksittäisistä paristokäyttöisistä varoittimista laajoihin, sähköverkkoon kytkettyihin paloilmoitinjärjestelmiin.
Yksittäisten palovaroittimien yleisin vika on tyhjä paristo tai varoittimen liian korkea ikä. Palovaroitin tulee uusia valmistajan ilmoittaman käyttöiän mukaisesti, tyypillisesti 5–10 vuoden välein, koska sen sensori menettää herkkyytensä ajan myötä. Valmistuspäivä löytyy laitteen pohjasta. Tarkastaja kiinnittää huomiota myös sijoitteluun: varoitinta ei saa asentaa liian lähelle ilmanvaihtoventtiilejä, keittiön höyryjä tuottavia laitteita tai kosteita tiloja, jotka voivat aiheuttaa vääriä hälytyksiä tai heikentää toimintaa.
Laajemmissa paloilmoitinjärjestelmissä puutteet liittyvät usein määräaikaishuoltojen laiminlyöntiin. Järjestelmä voi ilmoittaa vikatilasta, jota ei ole kuitattu tai korjattu. Ilmaisimet voivat olla likaisia tai peitettyjä esimerkiksi remontin aikana. Nämä järjestelmät vaativat säännöllistä ammattilaisen tekemää huoltoa ja testausta, ja tästä on löydyttävä asianmukainen dokumentaatio.
Viimeinen, mutta kaikkea yhdistävä puute on järjestelmällisyyden ja dokumentaation puute. Vaikka kaikki laitteet olisivat teknisesti kunnossa, tarkastaja haluaa nähdä todisteet siitä, että niiden ylläpito on suunnitelmallista.
Kiinteistön paloturvallisuuslaitteiden, kuten sammuttimien, pikapalopostien, savunpoistojärjestelmien ja paloilmoittimien, tarkastuksista ja huolloista tulee olla päivätty pöytäkirja. Tämä kansio tai sähköinen tiedosto on kiinteistön "huoltokirja", joka osoittaa, että velvoitteista on huolehdittu. Jos dokumentaatio puuttuu, on vaikea todentaa, että mitään on tehty.
Lisäksi on tärkeää, että kiinteistössä on selkeästi määritelty, kuka tai ketkä vastaavat paloturvallisuusasioista. Kuka vastaa siitä, että kuukausittaiset silmämääräiset tarkastukset tehdään? Kuka tilaa lakisääteiset huollot? Kun vastuut ovat selvät, asiat eivät unohdu. Epäselvä vastuunjako johtaa usein siihen, että jokin osa-alue jää hoitamatta ja aiheuttaa huomautuksen palotarkastuksessa.
Näiden viiden kohdan proaktiivinen hoitaminen ei ainoastaan auta läpäisemään viranomaistarkastusta, vaan ennen kaikkea parantaa aidosti toimitilan ja siellä työskentelevien ihmisten turvallisuutta.