
Toimiva palovaroitin on omakotitalon tärkein turvalaite. Moni kuitenkin luulee, että testinapin kuukausittainen painallus riittää. Se on vaarallinen harhaluulo, sillä nappi testaa ainoastaan virtapiirin ja sireenin – ei varsinaista savusensoria.
Todellinen palovaroittimen tarkastus on yksinkertainen toimenpide, joka varmistaa laitteen toimintakyvyn kokonaan. Se on taito, jonka jokaisen omakotitaloasujan on syytä osata. Oikein tehty tarkastus takaa, että hälytys todella kuuluu, kun sekunneilla on merkitystä.
Säännöllisyys on paloturvallisuuden ydin. Tee seuraavat kolme toimenpidettä kerran kuukaudessa jokaiselle kotisi palovaroittimelle. Merkitse tarkastuspäivä kalenteriin, niin se ei unohdu.
1. Silmämääräinen tarkistus
Aloita silmämääräisellä tarkistuksella. Varmista, että palovaroittimen merkkivalo välähtää tasaisesti, yleensä noin kerran minuutissa. Se on merkki siitä, että laite saa virtaa. Tarkista samalla, ettei varoittimen ympärille tai sen aukkoihin ole kertynyt pölyä tai hämähäkinseittejä. Pöly voi tukkia sensorin tai aiheuttaa virhehälytyksiä.
2. Toimintakunnon testaus testinapilla
Paina testinappia ja pidä se pohjassa, kunnes hälytysääni kuuluu. Äänen pitää olla voimakas ja selkeä. Jos ääni on heikko tai sitä ei kuulu lainkaan, paristo on vaihdettava. Jos pariston vaihto ei auta, laite on viallinen ja se täytyy vaihtaa heti uuteen.
3. Sensorin testaus testikaasulla
Tämä on tärkein ja useimmin laiminlyöty vaihe. Hanki rautakaupasta palovaroittimille tarkoitettua testiaerosolia. Älä koskaan testaa varoitinta oikealla savulla, kuten tulitikulla, sillä noki ja pienhiukkaset voivat rikkoa herkän sensorin pysyvästi.
Näin teet testin oikein:
Tuuleta huone hyvin testin jälkeen, jotta kaasu haihtuu ja hälytys lakkaa. Testikaasu on ainoa luotettava tapa varmistaa, että laitteen tärkein osa – savuntunnistin – toimii.
Kuukausirutiinin lisäksi palovaroitin tarvitsee vuosihuollon ja tulee lopulta elinkaarensa päähän. Vanha palovaroitin on turvallisuusriski, vaikka testinappi toimisikin.
Vaihda paristot kaikkiin palovaroittimiin kerran vuodessa, vaikka vanhoissa olisikin vielä virtaa. Hyvä muistisääntö on tehdä vaihto aina valtakunnallisena Palovaroitinpäivänä (1.12.).
Puhdista varoitin pölystä samalla kun vaihdat pariston. Imuroi varovasti erityisesti ilmanottoaukot laitteen kyljistä. Älä käytä puhdistukseen vettä tai pesuaineita.
Markkinoilla on myös varoittimia, joissa on kiinteä 10 vuoden litiumparisto. Näiden paristoa ei voi vaihtaa, vaan koko laite vaihdetaan uuteen käyttöiän päättyessä. Tarkista oman laitteesi tyyppi.
Harva tietää, että palovaroittimilla on viimeinen käyttöpäivä. Laitteen sensorin luotettavuus heikkenee ajan myötä pölyn, lian ja komponenttien ikääntymisen vuoksi. Palovaroittimen käyttöikä on tyypillisesti 5–10 vuotta valmistuspäivästä.
Viimeinen käyttöpäivä tai valmistusvuosi on merkitty laitteen takana olevaan tarraan. Jos päivämäärä on ylittynyt tai sitä ei löydy, vaihda varoitin uuteen. Yli kymmenen vuotta vanha palovaroitin ei ole enää luotettava, vaikka sen testivalo vilkkuisikin.
Huolellinenkaan tarkastus ei auta, jos varoitin on asennettu väärin tai sen toiminta on estetty.
Säännöllinen ja oikein tehty palovaroittimen tarkastus on pieni vaiva, mutta se takaa, että hälytys toimii tositilanteessa. Se on halvin henkivakuutus sinulle ja perheellesi.
Yksittäinen, toistuva piippaus kertoo yleensä pariston loppumisesta. Jos laite antaa täyden hälytyksen ilman syytä, vika on usein pölyssä, kosteudessa tai laitteen ikääntymisessä. Puhdista varoitin huolellisesti. Jos virhehälytykset jatkuvat, varoitin kannattaa vaihtaa uuteen, sillä sen sensori on todennäköisesti hajoamassa.
Palovaroitin on vaihdettava uuteen 5–10 vuoden välein valmistuspäivästä. Tarkka suositus löytyy laitteen käyttöohjeesta ja valmistuspäivä laitteen takana olevasta tarrasta. Vanhan varoittimen sensori ei ole enää luotettava, vaikka testinappi toimisikin.
Ei missään nimessä. Avotulen, kuten tulitikun, savua ei saa käyttää testaamiseen. Noki ja hiukkaset voivat rikkoa herkän sensorin pysyvästi, heikentää sen toimintaa tai aiheuttaa virhehälytyksiä. Käytä testaamiseen ainoastaan siihen tarkoitettua testiaerosolia.
Ei. Laki vaatii vähintään yhden varoittimen jokaista 60 m² kohti per kerros. Kattavan turvan varmistamiseksi varoitin kannattaa asentaa jokaiseen makuuhuoneeseen ja keskeisille poistumisreiteille, kuten eteisiin ja porraskäytäviin.